Perinnönjako

Jokaisella kuolinpesän osakkaalla on oikeus vaatia perinnönjakoa. Yleensä jako toimitetaan sopimusjakona, jossa laaditaan perillisten välinen sopimus. Toinen vaihtoehto on toimitusjako, jossa päätökset tekee tuomioistuimen määräämä pesänjakaja. Jaon tarkoituksena on jakamalla perittävän omaisuus osakkaiden kesken ratkaista lopullisesti perillisten väliset suhteet tätä omaisuutta koskien. Perinnönjako voidaan toimittaa myös osittaisena siten, että osa kuolinpesästä säilyy jakamattomana.

Jakoa ei saa aloittaa ennen kuin perunkirjoitus on toimitettu ja velat on maksettu tai niiden maksamiseen tarvittavat varat on pantu erityiseen hoitoon, ja mahdollinen pesänselvittäjä tai testamentin toimeenpanija on ilmoittanut pesän selvittämisen päättyneen. Myös mahdollinen legaatti tulee olla ennen jaon aloittamista täytetty, jos joku osakkaista näin vaatii. Jos perittävä oli avioliitossa, on ennen jakoa toimitettava ositus.

Jakoratkaisusta laaditaan kirjallinen jakokirja, jonka perusteella jako tullaan toimittamaan. Jakokirjan allekirjoittaa toimitusjaossa pesänjakaja, sopimusjaossa kaikki osakkaat ja kaksi esteetöntä todistajaa. Osakas voi perustellusta syystä moittia toimitusjakoa nostamalla kanteen muita osakkaita vastaan kuuden kuukauden kuluessa. Myös sopimusjakoa voidaan rajoitetuin perustein moittia.

Perinnönjaon yhteydessä on syytä huomioida myös veroseuraamukset. Tyypillinen veroseuraamus perinnönjakotilanteessa syntyy osakkaan käyttäessä pesän ulkopuolisia varoja vastikkeena jaossa saamastaan omaisuuserästä. Tämä katsotaan verotuksessa luovutukseksi, josta seuraa omaisuutta saaneelle osakkaalle varainsiirtoverotus (kiinteistöjen, asunto-osakkeiden ja arvopaperien osalta) ja omaisuutta luovuttaneelle mahdollinen luovutusvoittoverotus (riippuen siirtyvän omaisuuden perintöverotusarvosta ja maksetusta vastikkeesta). Vastaava tilanne voi syntyä myös osituksen yhteydessä. Jos taas joku osakas saa jaossa vastikkeettomasti muita enemmän omaisuutta, voidaan ylimenevä osuus katsoa muilta osakkailta saaduksi lahjaksi, josta seuraa lahjaverotus.

Leskellä on oikeus pitää jäämistö jakamattomana hallinnassaan, jos rintaperilliset eivät vaadi jakoa tai testamentista muuta johdu. Jakovaatimuksesta ja testamentista huolimatta leskellä on oikeus pitää hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto tai muu jäämistöön kuuluva hänen kodikseen sopiva asunto, paitsi silloin, jos lesken omaan omaisuuteen kuuluu kodiksi sopiva asunto. Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana lesken hallintaan. Jos riittävän asunnon ja asuntoirtaimiston saaminen kuitenkin estyy maatilan jakamista koskevien säännösten tai muun syyn johdosta, voi leski saada jäämistöstä maksettavaa avustusta.

Aventura Legal Oy

Varatuomari Hannu Joensuu
Oikeustieteen maisteri Teemu Joensuu

Kemi - Alajärvi

Puh. 050 - 65 321

laki@aven.fi

Palvelumme

  • testamentti
  • lahjakirja
  • perukirja
  • perinnönjako
  • pesänselvitys
  • testamentin tulkinta
  • perintöriidat
  • maksuton lakineuvontapalvelu vastauspalvelunumerossa 040 1366 433 maanantaista perjantaihin klo 9-11 Voit lähettää meille kysymyksesi myös yhteydenottolomakkeella.